Psykologian ja logopedian valintakokeen ennakkomateriaalin opiskelua tukeva harjoitustehtävä
Tältä sivulta löydät artikkeliharjoittelun avointen kysymysten esimerkkitehtävän ratkaisut. Kun käyt ratkaisuja läpi, pidä artikkeli mukanasi. Katso sieltä, mistä vastaukset löytää ja vertaa samalla omia ratkaisujasi mallivastauksiin. Alta löydät vielä sekä esimerkkiartikkelin että siihen liittyvät ydintermit.
Ratkaisut avoimiin kysymyksiin
- Mikä Cumminsin ym. (2020) tutkimuksen tavoite on pelkän tiivistelmän perusteella?
Tehtävän ratkaisu:
Kysymys on tarkoituksella hiukan hämäävä: tutkimuksella ei ole vain yhtä tavoitetta, vaan näitä on peräti kolme. Tavoitteet kerrotaan tiivistelmän kappaleessa ”Aims” ja ne ovat vapaasti suomennettuna seuraavat:
– Tutkia aikuisten autististen henkilöiden näkemyksiä heidän kommunikaatiotaidoistaan ja tuen tarpeestaan.
– Tutkia millaista tukea puheterapia voisi tarjota tutkimuksen kohderyhmälle.
– Tutkia miten tällaista tukea voitaisiin tarjota. - Mikä Cumminsin ym. (2020) artikkelin johdannossa on oleellista?
Tehtävän ratkaisu:
Yleisesti ottaen artikkelin johdannossa oleellista on esimerkiksi herättää lukijan kiinnostus, kertoa tutkimuksen taustoista (/taustatutkimuksesta) ja terminologiasta sekä esitellä tutkimusta lyhyesti – toisin sanottuna johdatella artikkelin sisältöön.
Tämän artikkelin kohdalla oleellista on erityisesti autismin määrittely ja sitä kautta myös tutkimusongelman määrittely: mitä tutkitaan ja miksi? Johdannossa taustoitetaan tutkimusta esittelemällä aiempia aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia, tässä tapauksessa erilaisia autistisiin henkilöihin ja kommunikointiin liittyviä tutkimuksia. Lisäksi esiin nostetaan tutkimustuloksia liittyen terveydenhuollon palveluihin ja autismiin, ja tässä yhteydessä mainitaan esimerkiksi, että autistisilla henkilöillä esiintyy usein myös erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Johdannossa tuodaan esille myös autististen henkilöiden kommunikaatiovaikeuksien vaikutusta esimerkiksi työllistymiseen. Johdannossa kartoitetaan myös puheterapian tavoitteita ja nykytilaa, ja todetaan esimerkiksi, että on vielä epäselvää, millaista tukea aikuiset autistiset henkilöt haluavat puheterapialta.
Kaiken kaikkiaan johdannon sisältö on mahdollista tiivistää hyvin monella tavalla, mutta tärkeintä on, että ymmärrät sen luettuasi pääpiirteittäin mitä tutkimuksessa tutkitaan ja miksi (/miksi tutkimusaihe on kirjoittajien mielestä tärkeä). - Mitkä ovat Cumminsin ym. (2020) tutkimuksen tutkimuskysymykset?
Tehtävän ratkaisu:
Tähän kysymykseen löytyy helposti vastaus sivulta 3, aivan johdantokappaleen lopusta. Tutkimuskysymyksillä ilmaistaan mitä tutkimuksessa tutkitaan, miten ja mistä näkökulmasta. Niillä myös epäsuorasti ilmaistaan tutkimuksen rajat, eli se, mitä tutkimuksessa ei ainakaan pääasiallisesti käsitellä.
Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset voi suomentaa esimerkiksi seuraavasti:
– Miten autistiset aikuiset henkilöt näkevät omat vuorovaikutustaitonsa ja millaisia ovat heidän mieltymyksensä vuorovaikutuksen suhteen?
– Millaisia vaikutuksia autististen aikuisten henkilöiden vuorovaikutukseen liittyvillä kompetensseilla tai vuorovaikutustasolla on heidän jokapäiväiseen elämäänsä?
– Millaista tukea puheterapia voisi tarjota autistisille aikuisille henkilöille ja miten tätä tukea voitaisiin tarjota? - Millaisia rajoituksia Cumminsin ym. (2020) tutkimuksella artikkelin mukaan on?
Tehtävän ratkaisu:
Kaikilla tutkimuksilla on rajoituksensa: ne eivät pysty siis tutkimaan kaikkea tai ottamaan huomioon kaikkia mahdollisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin. Tämän tutkimuksen rajoituksista kerrotaan sivuilla 9-10, Limitations-otsikon alla.
Rajoitukset-osiossa kerrotaan, että on useampikin asia, jotka tulee ottaa huomioon tuloksia arvioidessa. Ensinnäkin, tutkimuksen ikäryhmä (yli 18-vuotiaat) on hyvin laaja, ja vaikka tutkimukseen valikoituikin suhteellisen tasaisesti eri ikäisiä, arvioitiin haastattelut kokonaisuuksina, jolloin lopulliset tulokset voivat sisältää epätasaisesti eri-ikäisiin liittyviä tuloksia. Tutkimuksen tuloksia ei siis välttämättä voi soveltaa koko ikäryhmään. Lisäksi artikkelin rajoitusosuudessa todetaan, ettei tutkimuksen kohderyhmään otettu mukaan henkilöitä, joilla on ”älyllisiä vaikeuksia” (intellectual disabilities), jonka vuoksi tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa vain tiettyyn pieneen ryhmään autistipopulaatiota.
Tätä ei artikkelissa erikseen käsitellä (eikä sitä myöskään vaadita tähän vastaukseen), mutta tutkimusartikkeleita enemmän lukenut saattaisi myös huomauttaa, että kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka vuoksi tuloksia ei voida laajalti yleistää. Ei siis voida sanoa, että yleisesti ottaen “autistiset aikuiset” edustaisivat tutkimuksessa esiin tulleita näkemyksiä, vaan nämä ovat lopulta vain yhden, pienehkön tutkittavien joukon näkemyksiä. - Tämä kysymys koskee Cumminsin ym. (2020) artikkelin tulososuutta. Mitä haastatellut kertovat toivovansa muiden vuorovaikutukselta?
Tehtävän ratkaisu:
Vastaus löytyy sivulta 7, teeman 4 alta, kursivoidun “what others could do to support communication”-tekstin jälkeen.
Tutkittavat painottivat esimerkiksi sitä, että on tärkeää olla tietoinen siitä, mikä voisi auttaa tai vaikeuttaa vuorovaikutustilanteita, ja sitä, että muut voisivat sopeuttaa vuorovaikutustyyliään autistisiin henkilöihin. Esimerkkeinä tästä nostettiin esimerkiksi puhuminen liian nopeasti sekä abstrakti tai ylimalkainen, epätarkka kielenkäyttö. Esiin nostetuissa haastatteluesimerkeissä nousi esiin myös idiomien ja metaforien käyttö. Haastateltavat nostivat esiin myös, että on tärkeää ymmärtää ja kunnioittaa sitä, miten autistiset henkilöt kommunikoivat ja sitä, että tämä voi olla erilaista ei-autistisiin henkilöihin verrattuna. Esimerkiksi suullisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen ei aina ole mahdollista ja joskus saatetaan tarvita informaation selkeyttämistä tai toistamista – syistä, jotka eivät välttämättä liity huomion kiinnittämiseen tai osallistumiseen liittyviin syihin. - 1.16 Mitä olennaista Cumminsin ym. (2020) artikkelin pohdintakappaleessa todetaan yksilölliseen puheterapiaan (SLT) liittyen?
Tehtävän ratkaisu:
Vastaus löytyy sivulta 9. Yksilöllisen puheterapian tukea voitaisiin artikkelin mukaan antaa tukemalla Itsen puolustamiseen (self-advocacy) liittyviä strategioita. Tällaiseen yksilölliseen tukeen liittyen on kuitenkin esitetty ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtenä tällaisen tuen esimerkkinä nostetaan esiin ”diagnostic disclosure”, diagnoosin esilletuonti, jonka on huomattu vaikuttavan positiivisesti autistisiin henkilöihin liittyviin ensivaikutelmiin sekä vaikuttavan autististen henkilöiden työllistymisprosentteihin. Autismidiagnoosin esiin tuomiseen liittyy kuitenkin stigmaa ja pelkoja, joiden vuoksi tämä ei välttämättä ole aina hyvä lähestymistapa. Artikkelissa todetaankin, että tällaisten ristiriitaisten näkemysten vuoksi on tärkeää huomioida yksilölliset erot ja mieltymykset, ja katsoa myös yksilöllistä tasoa kauemmas (eli esim. ulkoisiin tekijöihin ja yhteiskuntaan).
Periaatteessa pohdintakappaleessa kaikista olennaista on yllä mainittu, tummenettulla fontilla kirjoitettu lause, ja se itsessään riittää tämän kysymyksen vastaukseksi.
Haluatko harjoitella lisää artikkelin luku- ja muistiinpanotekniikoita? Psykologiavalmennuksen ja Logopediavalmennuksen valmennuskursseilla kuuluu yli 12 erilaista harjoitusta, joissa pääset harjoittelemaan lukutekniikkaa, muistinpanotekniikkaa, valintakoetyyppisiä tehtäviä sekä ennakkomateriaaliin liittyvää aikapainetta. Kurssit sisältävät myös matematiikka-artikkeliharjoituksia. Valtaosaan valmennuskursseista sisältyy myös harjoituskokeet, joissa pääset testaamaan esimerkiksi juuri artikkelilukutekniikan kehittymistäsi. Tutustu valmennuskursseihimme!
