Malliratkaisu

Artikkelin toisella sivulla ASSUMPTION OF CAUSAL INFERENCE -kohdassa kerrotaan syy-seuraus-päätelmien oletukset. Näistä neljäs on positiivisuusoletus, jonka kohdalla kerrotaan, että ” this requires that treatment is not deterministic at every level of each of the covariates. As a result, individuals are assumed to always have some chance of receiving treatment, regardless of the values of covariates (e.g. age, gender and socioeconomic status).” Suomennettuna tässä kerrotaan, että positiivisuusoletuksen takia jokaisella tutkimuksen yksilöllä on mahdollisuus tulla valituksi hoitoryhmään taustamuuttujien arvoista riippumatta.

Kysymyksen tilanteessa näin ei ole, sillä 14-vuotiaalla tutkimushenkilöllä ei ollut mitään mahdollisuutta ikänsä (taustamuuttuja) takia kuulua hoitoryhmään, sillä hoitoryhmässä hoidetaan vain 15-vuotiaita ja vanhempia. Positiivisuusoletus ei siis toteudu tässä tilanteessa, kuten kysymyksessä väitettiin.

Malliratkaisu valmennuskurssilta:

Artikkelin kuudennella sivulla PART V: INTERRUPTED TIME-SERIES ANALYSIS -osion alussa annetaan keskeytetyn aikasarjan analyysista esimerkki, jonka kohdalla kerrotaan ” Using data from repeated observations of an outcome, an interrupted time-series analysis (ITSA) compared the trend in the outcome before and after the intervention” eli aikasarja-analyysin avulla vertailtiin trendiä ennen ja jälkeen intervention, ja se tehtiin vain yhdessä ryhmässä, missä interventio suoritettiin.

Myöhemmin kerrotaan ” A control series, in which the intervention is not implemented, can be included to strengthen causal inference.” eli kontrolliaikasarja, jossa interventiota ei suoritettu, voidaan lisätä syy-seuraus-päättelyn vahvistamiseksi.

Tästä voidaan siis päätellä, että kontrolliaikasarja ei ole pakollinen keskeytetyn aikasarjan analyysimenetelmän käyttämiseksi.

Malliratkaisu valmennuskurssilta:

Artikkelin toisella sivulla PART II: MATCHING -osion alussa kerrotaan, että ” The goal of matching is to emulate the balance between treatment and control group in RCTs and ensure as much as possible that, after matching, the distributions of all observed covariates are similar in both treatment and control groups” eli että kaltaistuksessa pyritään siihen, että kaltaistuksen hoito- ja kontrolliryhmässä (tehtävän tapauksessa terapiainterventio- ja verrokkiryhmä) taustamuuttujien jakaumat ovat mahdollisimman samankaltaiset. Tehtävänannossa taustamuuttujista mainittiin sukupuoli ja ikä, eli onnistuneen kaltaistuksen jälkeen ryhmien ikä- ja/tai sukupuolijakaumat olisivat lähempänä toisiaan.

Kysymyksen tilanteessa miesten ja naisten ahdistuneisuuden jakaumat ovat lähempänä toisiaan. Ahdistuneisuus ei kuitenkaan ole se muuttuja, jonka jakaumaa haluttiin samankaltaistaa ja samankaltaistus ei ole lisäksi edes tapahtunut oikeiden ryhmien välillä, vaan sukupuolten.

Malliratkaisu valmennuskurssilta:

Edellisen vastauksen kohdalla kerrottiin, että onnistuneen kaltaistuksen jälkeen terapiaintervertio- ja verrokkiryhmien ikä- ja/tai sukupuolijakaumat olisivat lähempänä toisiaan. Tässä tilanteessa sukupuolimuuttujassa on tapahtunut muutosta, mutta muutos on tapahtunut terapiainterventioryhmän sisällä ahdistuneiden joukossa. Se, että terapiainterventioryhmässä naisten osuus ahdistuneiden joukossa on pienentynyt, ei tarkoita sitä, että naisten osuus ryhmässä olisi yleisesti pienempi ja siten lähempänä verrokkiryhmän sukupuolijakaumaan. Muutoksesta ei voida siis päätellä kaltaistuksen onnistumista.

Malliratkaisu valmennuskurssilta:

Artikkelin neljännellä sivulla PART III: INVERSE PROBABILITY TREATMENT WEIGHT -osiossa kerrotaan, että ” For individuals in the treatment group, the weight is calculated as the inverse of their propensity score (1 divided by the propensity score)” eli hoitoryhmään (tässä tapauksessa kuntointerventioryhmä) kuuluvan yksilön käänteistodennäköisyyspaino lasketaan 1 jaettuna taipumuspistemäärällä.

Lasketaan siis ensiksi tehtävän palopelastajan taipumuspistemäärä. Palopelastaja asuu Helsingissä, jossa keskimääräinen taipumuspistemäärä oli 0.64. Aikaisempi osallistuminen laski taipumuspistemäärää 25%, eli 0.64-0.25 = 0.39.

Käänteistodennäköisyyspainoksi saadaan nyt 1/0.39 = n. 2.56